Josko minäkin sitten blogin tekaisen, kun kaikki muutkin ja sillee.. No ei ehkä ihan niinkään, mutta melkein. Ajatus blogiin lähti oikeastaan tuossa eräänä iltana, kun suunnittelin omaa dreamboardiani. Sovittelin unelmakuviani valokuvakehyksiin ja yksi kuvista kuvaa kirjoittamista. Olen aina halunnut kirjoittaa jotain. Vielä ei ole selvinnyt, mitä se "jotain" on, mutta ehkä se joskus selviää :) Tulin siinä miettineeksi, että miksi en alkaisi kirjoittaa vaikka blogia. Eihän mulla tarvitse olla kustannussopimusta takataskussa, jotta voisin ylipäätään kirjoittaa :) Tämä on kuitenkin aika paljon helpompi toteuttaa, kuin matka Kap Verdelle tai huima tankotanssiasento, jotka myös löytyy dreamboardilta. Niihin sitten joskus..
Alkuun lienee tarpeellista vähän jaaritella itsestään. Jos pitäisi kiteyttää yhteen lauseeseen, niin "ikuisesti lapsellinen ja kaikesta kiinnostunut sporttailija" olis varmaan lähinnä totuutta. Viimeisen vuoden aikana kiinnostuksen kohteita ovat vahvimmin olleet kuntosaliharjoittelu, ihmisen anatomia ja fysiologia, terveys ja hyvinvointi, sekä ravinto ja sen vaikutukset ihmiskehoon. Elämä pyörii melkolailla salitreenin ja muun liikunnan ympärillä, mitä nyt töissä on välillä pakko käydä, kun kukaan ei (vielä ainakaan) maksa mulle liikkumisesta ja kiinnostavien asioiden opiskelusta.
Salitreeniä on tullut harrastettua vuoden päivät aika intensiivisesti ja nyt huomaan, että kiinnostus alkaa vähän rakoilla. Tai oikeastaan kiinnostus salilla hikoiluun ei niinkään rakoile, mutta tuntuu että kaipaan jotain uutta sen rinnalle. Ensiapuna olen tehnyt vain pari punttia viikkoon ja sisällyttänyt muihin päiviin ulkoilua ja ihan uutena tuttavuutena joogaa - siitä ehkä myöhemmin lisää. Ruokavalio on melko vähähiilihydraattinen ollut jo pidemmän aikaa. En kutsu itseäni karppaajaksi, enkä halua käyttää mitään muitakaan leimaavia ja lokeroivia tyyppikilpiä ruokavaliostani. Tärkeimpänä pidän sapuskan luonnollisuutta ja monipuolisuutta, niistä koitan pitää kiinni. Välillä saan hurmiollisia kokkausvimmoja, silloin illalliseksi voi odottaa ihan mitä tahansa pinkistä muusista pohjaanpalaneisiin kananmuniin :D
Olen myös ikuinen sisustaja, joka ei koskaan saa mitään valmiiksi. Aloitan hetken mielijohteesta vaikkapa repimällä olohuoneesta tapetit veke. Sen jälkeen alan miettiä mitä niille seinille sen jälkeen voisi tehdä. Sitten sitä eletään pari viikkoa kipsilevyseinien keskellä, kun mä yritän päättää mikä väri sopisi mihinkin. Spontaanius on yleisesti ottaen ihan hyvä piirre, mutta jotain rajaa :D Luovaa puoltani toteutan myös valokuvailemalla milloin mitäkin. Maisemia, ihmisiä, yksityiskohtia jne.. Sain ihanalta mieheltäni (niin joo, mulla on avomies) viime kesänä hyvälaatuisen kameran ja sillä olen nyt napsinut menemään jos jonkinlaisia otoksia. Kai mussa siis asuu myös pieni taiteilija.
Jotten anna itsestäni ihan narsistista ensivaikutelmaa, on varmaan hyvä lakata jaarittelemasta itsestäni tällä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti