Pohjustetaanpa sängynpäädyn tarinaa ensin hiukan.. Ostin jo noin vuosi sitten kaksi ikivanhaa (~100v) sängynrunkoa. Mulla ei oikeastaan ollut mitään selkeää suunnitelmaa mitä tehdä niille, mutta mun sisäinen nikkaroija vaan HALUSI ne. Tai oikeastaan se halusi vaan yhden, mutta myyjä antoi toisen samaan hintaan, niin mikäs siinä sitten auttoi. Mies oli luonnollisesti hyvin innoissaan saadesaan autotalliin pari ylimääräistä sängynrunkoa pyörimään jaloissa.. ;) Toisen, hyväkuntoisemman sängyn otin melko pian käyttöön. Se toimittaa meillä nyt vierashuoneen sohvan virkaa saatuaan patjat ja ison kasan tyynyjä kaverikseen. Postaillaan siitä sitten ehkä joskus erikseen. Toinen sängynrunko jäi kutenkin orpona autotallin nurkkaan. Osittain siksi, ettätodella huonon kunnon takia olis tarvittu jotain
oikeita taitoja sen entisöintiin. Osittain taas siksi, ettei mulla ollut pienintäkään hajua mihin voisin sitä hyödyntää. Tuossa hetki sitten totesin kuitenkin meidän tarvitsevan parisänkyymme sängynpäädyn. Muutamaa nopeaa ajatusta myöhemmin vanhan rungon kohtalo oli sinetöity. Sen laidoista tulisi meille uusi sängynpääty.
Aloitin projektin tavalliseen tapaani, tuhoamalla ja purkamalla vailla jatkosuunnitelmaa. Irroitin sängystä päädyt ja puhdistin laidat. Myös laitoja kiertänyt reunalista sai lähteä. Toisesta laidasta irroitin myös sivujen koristekuviot, jotta sain tasaisen kiinnityspinnan. Sitten vaan liimaaman laitoja päällekäin. Kaikki meidän tallista löytyneet puristimet tulivat tarpeeseen, varsinkin kun tuhertelin projektia yksin ja mulla on ainakin toistaiseksi vain kaksi lyhyehköä kättä.
Päällimmäisen palan toisen reunan koristekuvio oli vähän irronnut ja siitä oli lohjennut palasia. Näppäränä tyttönä sekoittelin sahaamisesta aiheutunutta purua ja liimaa sopivaksi töhnäksi ja täytin halkeaman sillä. Kuvassa se on vielä melko hurjan näköinen, mutta trust me, hioin sen kondikseen. Kun pääty oli puristinten ansiosta kiinnittynyt kunnolla ja viimeisetkin yksityiskohdat oli hiottu, tajusin päädyn tarvitsevan myös jalat. Asia, jota olisi voinut miettiä aikaisemminkin... Onneksi en ollut heittänyt purkuvaiheessa irroittamiani reunalistoja pois. Asianmukaiset mittaukset ja putsaukset, reunalista kahteen osaan ja liimapuristimet töihin. Tässä vaiheessa olen ollut varmaan niin innoissani, ettei siitä ole edes kuvia..
Sitten päästiin mun lempiosuuteen, nimittäin maalaamiseen. Ostinko huonekalumaalia? Varmistinko että maali soveltuu tähän käyttötarkoitukseen? Arvatkaa. Aivan, en sinne päinkään :) Kipitin sisältä alakerran pohjamaalaukseen käytettyä valkoista maalia ja aloin sutia. Puolivälissä tuli mieleen, että olis varmaan kannattanut ensin pohjamaalata pääty ohennetulla maalilla. No, myöhäistä, joten antaa palaa vaan. Yhden maalikerroksen kuivuttua harkitsin toista. Jätin sen kuitenkin tekemättä, koska mä tykkään tuosta vähän huolittelemattomasta jäljestä, joka pinnassa nyt on. Tietysti mikään ei estä maalaamasta päätyä myöhemmin toiseen kertaan, mutta toistaiseksi pidän sen tällaisena.
Nuo kuvassa näkyvät reiät ovat alkuperäisten puunaulojen jättämiä. En jostain syystä halunnut kitata niitä umpeen. Ehkä kuitenkin vielä tukin ne jollain, ainakin osan. Pari niistä on kätevä jättää, niin päädyn saa halutessaan niistä kiinnitettyä kätevästi seinään. Näin löysi siis vanhan sängyn laidat uuden elämän meidän makkarista. Vanhasta rungosta jäi vielä päädyt käyttämättä, odottakoon ne seuraavaa inspraatiota. Any ideas? :)