Päivitellään tämä toinenkin onnistuminen tänne. Sain nimittäin ensimmäiset kunnolliset, hallitut dippisarjat kehonpainolla tehtyä :) Tässäkin liikkeessä, samoin kuin leuanvedossa, sen tekniikan löytyminen tuli yhtäkkisenä ahaa-elämyksenä. Jälleen kapusin dippiasentoon "kokeilenpa piruuttaan jaksanko"-asenteella ja yhtäkkiä olinkin tehnyt hienoja dippejä kokonaista kuusi! En ole ennen tajunnut olla niin etunojassa, keskivartalo hallittuna, vaan olen koittanut räpiköidä liian pystysuorassa, ihan pelkillä ojentajilla ja muu kroppa löysänä kuin kaurapuuro sukassa. Ei ihme jos ei ole onnistunut.. Tämä kuva näyttää hyvin tuon etunojaisen asennon. Ei ehkä ihan heti tule ajatelleeksi, mutta vatsa ja jopa pakarat saavat olla aika tiukkana pakettina, että tuo kunnolla onnistuu.
Kunpa meilläkin vain olisi tuommoinen kunnon dippiteline, jossa saisi kunnon tangoista neutraalilla otteella kiinni, mutta kun ei ole.. Nooh, kaksi käsipainopenkin selkänojaa vierekkäin ja siinä sitten vaan. Hätä keinot keksii :) Uskon kyllä vakaasti, että salin omistaja kyllästyy pian mun ruikutukseen dippipaikan puuttumisesta ja hankkii sellaisen. Samoin kuin kunnollisen leuanvetotangon, nykyään vedellään smithin tangossa. Sali on täynnä jos jonkinmoista kallista vempainta, joilla saa treenattua yksittäisiä lihaksia, mutta tällaiset halvat ja yksinkertaiset peruskamat puuttuu. Sanokaa mitä sanotte, mutta mun mielestä se on vähän väärä lähtökohta. Jatkan siis kitinää ja toivon sen tuottavan tulosta.
Muskelillista perjantaita! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti